Vaaleista pääsiäiseen

Vaalit tulivat ja menivät. Osaltani näin ei pitänyt olla enää vuoden 2011 jälkeen. Yhtenä syynä oli mm. kunnallispolitiikassa nähdyt hirveydet. Tapahtui asioita, joita ei missään tapauksessa pitäisi tapahtua.

Vuoden 2011 vaaleissa olin Perussuomalaisten riveissä saanut 1848 ääntä, niin viikonloppuna ja sen jälkeen olen saanut kuulla, että minun olisi pitänyt olla muussa ryhmässä kuin Tähtiliikkeessä. Eräs tapaamani henkilö sanoi, että minun olisi pitänyt olla Kokoomuksen riveissä.

Miksi palasin politiikan pariin? Siihen on kaksi syytä: siviilityössä tapahtuneet asiat ja Paavo Väyrynen. Siviilityössä tapahtuneet asiat eivät liitty nuoriin. Heidän kanssaan on aina ollut ilo työskennellä. Seitsemän tähden liike eli Tähtiliike saatiin perustettua joulukuussa 2018 hyvillä tavoitteilla.

Puolueen tulos numeroina ei ollut varmaan sitä, mitä odotettiin, mutta on olemassa numeroita suurempia asioita. Kiertäessäni Keski-Suomea jokaisen ihmisen tapaaminen oli aina merkittävä. Tapaaminen voi olla myös viimeinen, joten mitä siinä koetaan, on politiikkaa suurempi asia. Tapahtui myös asioita, joita vain uskossa oleva ihminen voi ymmärtää.

Vaalitulokseen vaikutti varmaan paljon median toiminta. Siinä on Suomessa paljon huolestuttavia piirteitä. Millaiset voimat toimivat taustalla? Nyt on todettu, että ulkopuolelta ei pyritty vaikuttamaan vaaleihin? Ennen Internetiä vaikutettiin ulkomaan valuutalla vaaleihin. Rahaa tuli niin idästä kuin lännestä. Mistä rahavirrat virtaavat nykyisin? Kenties enemmän lännestä, mutta siitähän ei ole ainakaan muodikasta puhua.

En halua ”leimata” koko mediaa. Hyviäkin toimijoita on, jopa YLE:llä. RadioDei omalla toiminnallaan näiden vaalien osalta osoitti olevansa ei kristillinen toimija. Samanlainen Väyrysen syrjijä kuin Helsingin YLE. En ole ikinä pitänyt lähimmäisen syrjimisestä, vähättelystä ja kiusaamisesta. Lisäksi on olemassa sellainen ikävä piirre ihmisessä kuin vanhingonilo. Osakseen sitä sai toimittajan toimesta mm. Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho.

Lähestymme pääsiäisen aikaa. Nykyisin monien asioiden osalta on ns. puurot ja vellit sekaisin. Pääsiäisen virpomisperinteeseen halutaan sisällyttää esim. noidat, vaikka siunauksesta pitäisi olla kyse.

Kirkon ja koulun välistä yhteistyötä varten on rakennettu neljä koria määrittelemään, mitä saa sanoa missäkin tilanteessa, onko kyse uskonnonharjoittamisesta vai jostain muusta. Uskonto ja usko ovat eri asioita. Mistä neljässä korissa on pohjimmiltaan kyse? Kyse on siitä, saako nimen Jeesus sanoa vai ei. Tällaista on nykyinen ”kristillinen” perinne. Pohjimmiltaan kyse on siis siitä, että lapset eivät saisi kuulla evankeliumia hyvästä Jumalasta, joka lähetti Ihmisen Pojan, Jeesuksen, jotta jokaisella, joka Häneen uskoo, olisi elämä tässä ja nyt sekä iankaikkisuudessa.

Meidän tulee toimia niin, että voimme vastata asioista niin ihmisten kuin Jumalan edessä, sillä sitä kohti me kuljemme. Miten on heidän laitansa, jotka hallinnollisilla kikkailuilla estävät lapsilta ja nuorilta evankeliumin? Hekään eivät voi esittää verukkeita.

Pääsiäinen muistuttaa myös maailman syvimmästä yksinäisyydestä, hylkäämisestä, vääryyden kokemisesta ja armosta, mutta ei oikeudesta. Jos eräänä pääsiäisenä olisi tapahtunut oikeus, meillä ei olisi mitään mahdollisuutta. Onneksi saimme armon osaksemme. Tartu siihen!

Toivon sinulle ystävä armorikasta, siunattua pääsiäistä!

Politiikan kohtalonhetket

Elämme kohtalon hetkiä poliittisen järjestelmän uskottavuuden osalta. Maamme on viimeisen kymmenen vuoden aikana velkaantunut tuplasti, joten ei ole varaa kenelläkään lupailla katteettomia lupauksia. Vaalien aikana on helppo ainakin vanhojen puolueiden puheenjohtajien lupailla miljardeja sinne ja tänne, mutta nyt ei olla Uuraisilla huutokaupassa, vaan vakavien asioiden äärellä. Mikäli nyt tapahtuu se, mitä koettiin neljä vuotta sitten eli lupaukset petettiin välittömästi vaalien jälkeen, on edessä poliittisen järjestelmän uskottavuuden lopullinen alasajo. Nyt vallanhimolle ja sitä seuraaville tyhjille lupauksille jäitä hattuun orastavassa keväässä.

Aikoinaan oli hyvä, että kyselytunteja ryhdyttiin televisioimaan. Avoimuus on hyvä asia. Valitettavasti kyselytunnit muistuttavat lähinnä vaalikampanjoiden jatko-osaa, jossa keskeisenä elementtinä ei ole rakentava asioiden käsittely luottamuksellisessa ilmapiirissä, vaan joku muu. Miten puheenvuoroja jaetaan televisiointiosuuteen? Televisiolähetykset antavat kuvan, että vain harvat valitut saavat tiettyyn aikaan puheenvuorot. Millaisen kuvan edustajat haluavat antaa eduskuntatyöstä?

Suomi on monin tavoin hyvä maa. Paljon on myös parannettavaa. Jotakin maamme moraalisesta tasosta kertoo muun muassa se, että maanpuolustustahto on vähentynyt. Joku pitää muutosta vähäisenä, mutta dramaattinen muutos ei tapahdukaan yhdessä yössä.

Jotkut haluaisivat siirtymistä kokonaan pois polttomoottoriautoista. Siinä on puolensa. Millä veroilla valtio korvaisi polttoaineveroista kerääntyneet verotulojen menetykset, sähköverolla? Siis, noin neljä miljardia lisää sähköveroja.

Pitäisikö eläkeikää nostaa, jotta nuorille aukeaisi yhä myöhemmin työpaikkoja? Olisiko syytä muuttaa yritystukijärjestelmää ja -verotusjärjestelmää esim. Ruotsin mallin mukaiseksi? Tässä vain muutama maininta ratkaistavista asioista.

Entä Keski-Suomi? Vanhoilla puolueilla on voimakas hinku pakata ihmiset lähinnä pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereelle ja Turkuun. Suurimmista kaupungeista Jyväskylä on jäämässä junasta, sillä rahavirrat ohjautuvat voimakkaasti edellä mainittujen kaupunkien hyväksi. Mitä Helsingin herrat ja rouvat pitäisivät siitä, että esim. asumistukijärjestelmän osalta siirrettäisiin valtion osuuksista puolet kuntien hoidettaviksi?

Keski-Suomi tarvitsee paremmat liikenneyhteydet. Nyt on aika tehdä valtiomme tilasta oikea diagnoosi, jotta saataisiin aikaiseksi terve Suomi.

Kapea-alaiset eduskuntavaalit

Miksi eduskuntavaaleissa on keskitytty niin voimakkaasti ilmastokysymykseen ja siihenkin hyvin kapea-alaisesti? Miksi halutaan jättää syrjään esim. seuraavat kysymykset: Mitä voitaisiin tehdä, että kansan kahtiajakokehitys saataisiin poikki? Voitaisiinko pieneläkkeitä korottaa ja tehdä eläkekatto? Mitä syrjäytymisen osalta pitäisi tehdä?

Näissä vaaleissa ainoastaan hipaistaan turvallisuuskysymyksiä. Uudesta tulevasta pakolaisaallosta ei ole muistaakseni keskusteltu. Ei myöskään niistä nuorista vihaisista miehistä, jotka eivät saa työtä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan käsittelyä on toivonut jopa presidentti Niinistö. Silti ei puhuta.

YLE:n vastaava toimittaja Jokinen halusi jättää Paavo Väyrysen ulos eduskuntaryhmien vaalitentistä. Oliko syynä nimenomaan Väyrysen suvereeni tietämys ulkopolitiikasta, sillä demokratiasta ei voinut olla kyse. Suomalaisten terveyteen liittyvistä asioista on mainittu vain nimeksi vanhustenhoidon osalta. Hoitajamitoituksen osalta on käyty huutokauppaa.

Entä 5G-verkon terveydelliset vaikutukset? Kannattaa tutustua Belgian ympäristöministeri Céline Fremault toimiin ja mitä on tehty Palm Beachin seutukunnalla, jossa Yhdysvaltain presidentti viettää vapaa-aikaansa. Miten vastaavasti Pohjoismaiden pääministerit ovat toimineet? Onko ihmisten terveys tärkeää? Kahdessa ensimmäisessä tapauksessa on terveyteen liittyvät asiat otettu huomioon, mutta ei Pohjoismaissa. Onko eräs yritys jo niin iso, että poliitikot taipuvat?

Huoltovarmuuden ja sähkön siirtomaksun vuoksi pitäisi myös keskustella laajemmin valtakunnallisen sähköverkon ostamisesta takaisin suomalaiseen omistukseen. Meneillään olevissa vaaleissa sisäiset ongelmat ovat kenties suuremmat kuin koskaan, ja tätä ei kansamme ansaitse. Monipuolinen keskustelu sallittakoon. Sellaista nimitetään sananvapaudeksi ja demokratiaksi.

Mitä Jyväskylä ajattelee nuorten liikenneturvallisuudesta ja sen kehittämisestä?

Seuraavaa kirjoitusta en ollut tarkoittanut nk. vaalikirjoitukseksi. Tapahtui varmaan niin, että Keskisuomalaisen toimitus tulkitsi tämän vaalikirjoitukseksi ja lisäsi nimeeni Tähtiliikkeen. Joka tapauksessa asia on tärkeä. Ajattelin, että toimitus ei julkaise kirjoitustani tärkeässä asiassa, jos nimeni jäljessä on mainittu Tähtiliike. Tässä kohtaa olin väärässä. Erehtyminen voi olla myös inhimillistä. Ajatukseni perustui muun muassa YLE:n toimittaja Jokisen harjoittamaan syrjintään Paavo Väyrystä ja Tähtiliikettä kohtaan. Tietenkään Jokinen ei tätä myönnä. Tästä asiasta myöhemmin lisää. Nyt liikenneturvallisuuden pariin.

Kevät on koittanut ja moottoripyöräkausi käynnistynyt, niin myös moottoripyöräkoulutuksen osalta. Missä käsittelyä voisi harjoitella turvallisesti, entä missä voisi turvallisesti toteuttaa käsittelykoe? Sohlbergin kadulla toteutettava käsittelykoe ei ole nykyaikaa. Käsittelykokeen tehtävät sinänsä hyvät, mutta paikka mitä sopimattomin. Vastaavaa tilannetta en tiedä mistään muualta Suomesta. Jyväskylän kaupungilta löytyy varmaan maa-alueita, joista edes yhteen voisi rakentaa ajoharjoittelurata ja samalla kenties paikkaa voitaisiin käyttää mopomiittejä varten. Tämä olisi liikenneteko kaupungilta, joka kuitenkin mielellään ottaa vastaan rallikansan kerran vuodessa, jopa keskustan kaduille. Voisiko kaupungilla olla samanlainen kiinnostus nuorten ajoharjoittelua ja -tutkintoja kohtaan?

Ilmastonmuutos, ilmastonmuutos, ilmastonmuutos

Vaalitenteissä on hallitsevana keskustelun aiheena ollut ilmastonmuutos. Voisiko edes YLE, jota kansalaiset rahoittavat lähes 500 miljoonalla eurolla vuodessa, kantaa suurempaa yhteiskunnallista vastuuta ottaen aiheeksi esim. työttömyyden, köyhyyden, leipäjonot ja pieneläkeläiset? Tässä vain muutama esimerkki aiheista, joille todellisuudessa voitaisiin tehdä jotain, mikäli halua riittää.

Se, miten luontoa hoidamme, ei ole vähäpätöinen asia. Asiat pitäisi kuitenkin osata asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Nyt ilmastonmuutoskeskustelu on niin hallitseva ikään kuin olisi kysymys maailmanlopusta. Joidenkin mielestä varmaan onkin. Joillakin vastaavasti on mitta täysi tätä keskustelua. Näin olen havainnut ihmisiä tavatessa.

Miksi ilmastonmuutoksesta niin paljon puhutaan? Halutaanko tällä kysymyksellä välttää monet vaikeat asiat? Mielipiteiden runsaudesta huolimatta on ainakin varmaa se, että ilmastonmuutos on huomattavasti monimutkaisempi asia kuin ennen puhuttanut otsonikato. Ilmastonmuutokseen liittyy tieteellistä epävarmuutta. Tästä syystä varmaan johtuu käytävän keskustelun yksipuolisuus. Keskusteluissa unohdetaan ne tiedemiehet, jotka ovat tuoneet esiin auringon vaikutuksen tai ne geologit, jotka puhuvat ennemmin tulevasta pienimuotoisesta jääkaudesta kuin ilmaston lämpenemisestä.

On trendikästä puhua ilmastonmuutoksesta. Merkillisintä tässä on se, miten Vihreät ovat muuttaneet kantansa lyhyessä ajassa. Miten puolueesta tulikin niin nopeasti ydinvoiman hyväksyjä?

Vähän aikaa sitten ihasteltiin nuorten lakkoilua koulusta ilmastonmuutoksen takia. On hyvä, että nuoret ovat aktiivisia. Miksi he eivät lakkoile niiden nuorten puolesta, jotka elävät köyhyydessä tai jonkun muun asian takia?

Mitä jätettiin kertomatta maikkarin pääministeritentissä?

MTV:n pääministeritentissä kehuttiin Euroopan Unionin yhteistyötä Turkin kanssa pakolaispolitiikan hoitamisen osalta. Mitä jätettiin kertomatta?

Kannattaisi kysyä kurdeilta, mitä mieltä he ovat mainitusta yhteistyöstä. Moni ei ole enää kertomassa. Ainakaan Haaviston, Orpon ja Sipilän ei kannata kovin paljon puhua enää jatkossa ihmisoikeuksista.