Vaaleista pääsiäiseen

Vaalit tulivat ja menivät. Osaltani näin ei pitänyt olla enää vuoden 2011 jälkeen. Yhtenä syynä oli mm. kunnallispolitiikassa nähdyt hirveydet. Tapahtui asioita, joita ei missään tapauksessa pitäisi tapahtua.

Vuoden 2011 vaaleissa olin Perussuomalaisten riveissä saanut 1848 ääntä, niin viikonloppuna ja sen jälkeen olen saanut kuulla, että minun olisi pitänyt olla muussa ryhmässä kuin Tähtiliikkeessä. Eräs tapaamani henkilö sanoi, että minun olisi pitänyt olla Kokoomuksen riveissä.

Miksi palasin politiikan pariin? Siihen on kaksi syytä: siviilityössä tapahtuneet asiat ja Paavo Väyrynen. Siviilityössä tapahtuneet asiat eivät liitty nuoriin. Heidän kanssaan on aina ollut ilo työskennellä. Seitsemän tähden liike eli Tähtiliike saatiin perustettua joulukuussa 2018 hyvillä tavoitteilla.

Puolueen tulos numeroina ei ollut varmaan sitä, mitä odotettiin, mutta on olemassa numeroita suurempia asioita. Kiertäessäni Keski-Suomea jokaisen ihmisen tapaaminen oli aina merkittävä. Tapaaminen voi olla myös viimeinen, joten mitä siinä koetaan, on politiikkaa suurempi asia. Tapahtui myös asioita, joita vain uskossa oleva ihminen voi ymmärtää.

Vaalitulokseen vaikutti varmaan paljon median toiminta. Siinä on Suomessa paljon huolestuttavia piirteitä. Millaiset voimat toimivat taustalla? Nyt on todettu, että ulkopuolelta ei pyritty vaikuttamaan vaaleihin? Ennen Internetiä vaikutettiin ulkomaan valuutalla vaaleihin. Rahaa tuli niin idästä kuin lännestä. Mistä rahavirrat virtaavat nykyisin? Kenties enemmän lännestä, mutta siitähän ei ole ainakaan muodikasta puhua.

En halua ”leimata” koko mediaa. Hyviäkin toimijoita on, jopa YLE:llä. RadioDei omalla toiminnallaan näiden vaalien osalta osoitti olevansa ei kristillinen toimija. Samanlainen Väyrysen syrjijä kuin Helsingin YLE. En ole ikinä pitänyt lähimmäisen syrjimisestä, vähättelystä ja kiusaamisesta. Lisäksi on olemassa sellainen ikävä piirre ihmisessä kuin vanhingonilo. Osakseen sitä sai toimittajan toimesta mm. Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho.

Lähestymme pääsiäisen aikaa. Nykyisin monien asioiden osalta on ns. puurot ja vellit sekaisin. Pääsiäisen virpomisperinteeseen halutaan sisällyttää esim. noidat, vaikka siunauksesta pitäisi olla kyse.

Kirkon ja koulun välistä yhteistyötä varten on rakennettu neljä koria määrittelemään, mitä saa sanoa missäkin tilanteessa, onko kyse uskonnonharjoittamisesta vai jostain muusta. Uskonto ja usko ovat eri asioita. Mistä neljässä korissa on pohjimmiltaan kyse? Kyse on siitä, saako nimen Jeesus sanoa vai ei. Tällaista on nykyinen ”kristillinen” perinne. Pohjimmiltaan kyse on siis siitä, että lapset eivät saisi kuulla evankeliumia hyvästä Jumalasta, joka lähetti Ihmisen Pojan, Jeesuksen, jotta jokaisella, joka Häneen uskoo, olisi elämä tässä ja nyt sekä iankaikkisuudessa.

Meidän tulee toimia niin, että voimme vastata asioista niin ihmisten kuin Jumalan edessä, sillä sitä kohti me kuljemme. Miten on heidän laitansa, jotka hallinnollisilla kikkailuilla estävät lapsilta ja nuorilta evankeliumin? Hekään eivät voi esittää verukkeita.

Pääsiäinen muistuttaa myös maailman syvimmästä yksinäisyydestä, hylkäämisestä, vääryyden kokemisesta ja armosta, mutta ei oikeudesta. Jos eräänä pääsiäisenä olisi tapahtunut oikeus, meillä ei olisi mitään mahdollisuutta. Onneksi saimme armon osaksemme. Tartu siihen!

Toivon sinulle ystävä armorikasta, siunattua pääsiäistä!