Paluu ja aluevaalit

Aluevaaleissa olen Suomen Kristillisdemokraattien ehdokkaana. Joulukuun kahdeksannesta päivästä lähtien olen kuulunut Laukaan valtuustossa kristillisdemokraattien ryhmään. Ympyrä on sulkeutunut, sillä 1970-luvun loppupuolella olin kouluneuvoston vaaleissa Kristillisen Liiton ehdokkaana. Tähän löydän varmaan arkistoistani varmennuksen.

Matkan varrelle on kertynyt kokemusta Suomen Keskustasta, Perussuomalaisista ja Seitsemän tähden liikkeestä. Joku voisi nimittää minua loikkareiden loikkariksi. Nimittäköön, jos siitä onnelliseksi tulee, niin onhan se suotava. Jokaiselle vaiheelle on historiansa ja tulkintansa henkilöstä riippuen. Jokaisesta vaiheesta riittäisi paljonkin kerrottavaa. Nyt keskityn kuitenkin tuleviin aluevaaleihin, sillä juuri tuli täytettyä kysymykset varsin mittavaan Sanoman vaalikoneeseen.

Vaalikonekysymyksiin tulee vastattua lähiviikkoina useampiin, mutta käsitykset eivät muutu. Näkemyksiäni olen valmis muuttamaan, jos tilalle tulee parempaa tietoa.

Itse toivoisin saavani lisää tietoa kansalaisilta siitä, mikä heidän alueellaan sosiaali- ja terveystoimessa toimii ja mikä ei. Omat kokemukseni liittyvät ainakin kolmeen sairaanhoitopiiriin, joissa on tullut saatua kyytiä myös ambulanssien kera. Yhden kerran kyytiä tuli saatua myös Romaniassa.

Hyvinvointialueiden tulevaisuudesta – totta vai tarua?

Aluevaalit lähestyvät. Kenelle tuleva hyvinvointialue tuo turvaa hoidon saatavuudessa? Kenelle vastaavasti uudistus takaa lisähuolia? Useat lait vaikuttavat uudistukseen. Yksi lainsäädännön ovelimmista kohdista löytyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Pelkästään yksi kohta (4 §) paljastaa uudistuksen tavoitteen käytännössä: palveluverkon supistaminen.

Lainkohdassa on mainittu mm. yhdenvertaisuus palveluiden toteuttamisessa. Lainkohtaa voidaan varmaan tulkita siten, että palvelut tulisi olla lähellä asiakkaita. Myöhemmin on maininnat kustannusvaikuttavuudesta ja toiminnan tehokkuudesta. Kuntaliitosten osalta on huomattu, mitä uudistuksissa käsitteet kustannusvaikutukset ja tehokkuus ovat merkinneet: palveluverkon supistamista. Mikäli esim. noin vuosikymmen sitten Laukaa ja Konnevesi olisivat päätyneet kuntaliitokseen, olisi se merkinnyt Konneveden terveysaseman lakkauttamista.

Keskeisin syy uudistukseen on talous, ei eri toimintojen integraatio. Tätä eivät voi kiistää ainakaan kokoomuslaiset, sosialidemokraatit eikä keskustalaiset, jotka ovat jo pidempään harjoittaneet keskittämispolitiikkaa. Nyt tähän tarjoutuu oiva mahdollisuus toteuttaa demokratiaa, jolloin jyväskyläläiset voivat vaikuttaa hyvinvointialueen reuna-alueiden palveluiden järjestämiseen. Demokratia on aina jonkun ylivaltaa. Puheena olevassa asiassa se merkitsee jyväskyläläisten ylivaltaa.

Uudistuksella on teoreettisesti hyvät tavoitteet, muun muassa palveluiden saatavuuden paraneminen. Teoria ja käytäntö eivät valitettavasti aina kohtaa. Käsitykseni on, että osaavan työvoiman saamisessa on jo nyt vaikeuksia, talous sakkaa, syntyvyys on heikkoa ja lisäksi yhä vähenevillä varoilla yritetään saada aikaiseksi uutta tietojärjestelmää, jonka hinnoitteluun en nyt ota kantaa, enkä myöskään tuleviin verokäytänteisiin tässä yhteydessä.

Toivon, että aluevaaleihin tulisi ehdokkaita, joilla on käytännön tason tietoa palveluiden toimivuudesta asiakkaan näkökulmasta, eikä ainoastaan intoa olla nostamassa kokouspalkkioita, ja että vaalipuheet olisivat muutakin kuin poliittista jargonia.

Tulevaisuudessa tulemme näkemään, että onko arvioni hyvinvointialueen palveluverkostosta totta vai tarua.