Riittääkö raha terveydenhuoltoon, kokouspalkkioihin ja tappamiseen?

Tänään 18.7.2025 Keskisuomalaisessa oli mielestäni erinomainen kirjoitus hyvinvointialueiden rahoitusmallista. Tässä on tullut nähtyä suomalaista terveydenhoitojärjestelmää, milloin kauempaa ja milloin todella läheltä yli kuuden vuosikymmenen ajalta. Kuluneen kevään ja kesän aikana on joutunut pohtimaan, että ansaitseeko suomalaiset tällaisen järjestelmän, joka on monelta osin kallis ja tehoton. Olisiko suomalaisessa koulutusjärjestelmässä myös muutoksen paikka, jos noin vähintään viisi vuotta on kulutettu housun persauksia yliopistojen penkeillä ja saatu nykyisen kaltainen järjestelmä aikaiseksi?

Nykyisestä hyvinvointialuemallista voidaan varmaan eniten ”kiittää” suomalaisia poliitikkoja. Heidän kauttaan on saatu sitä, mitä on tilattu. Siltä osin ei kai voi valittaa. Se, missä on onnistuttu uudistuksessa, niin ainakin johtajien palkkatasot on saatu huippuunsa. Tämäkö oli uudistuksen tavoite? Mitä jos uudistuksen tavoite olisi ollut tehokkaamman ja laadukkaamman hoitojärjestelmän kehittäminen? Puheissa kenties näin oli, mutta tarkoituksena oli varmaan saada kuitenkin aikaan hallintomalli, joka takaa puolueille yhä suuremmat tulot mm. kokouspalkkioiden kautta. Tämä luonnollisesti sopii parhaiten sosialidemokraateille ja keskustalaisille. Kokoomukselaisille sopii varmaan se, että saadaan aikaiseksi tehoton järjestelmä, jossa ainoastaan niillä, joilla on varaa maksaa itse tai on ollut varaa hyviin vakuutuksiin, saavat hoitoa yksityiseltä puolelta. Näin perinteiset suuret puolueet toimivat omaa etua ajaen, kuka perustellen mitenkin toimintansa tavoitteet.

Onko oikein, että työttömälle nuorelle ehdotetaan ensimmäisenä yksityiseltä puolelta pyytämään apua? Suomessa on erikoinen tilanne: maksat veroja, jotta palvelut toimisivat, mutta kuitenkin apua saadaksesi oikea-aikaisesti potilaan kokonaistilannetta ajatellen pitäisi apua hakea yksityiseltä puolelta. Nuori, joka ei tupakoi, ei käytä huumeita ja pyrkii elämään terveellisesti, on täysin pulassa, kun apua tarvitsisi. Tiedustelin Keski-Suomen hyvinvointialueelta tilannetta. Kysyin, että pääseekö nuori sitten hoitoon, jos joudutaan turvautumaan ambulanssiin. Kuulemma ambulanssiin pääseminen olisi jo saavutus. Muuten en keskusteluamme enempää ainakaan tällä erää kommentoi.

Mitä rahoitukseen tulee, niin sillä rahamäärällä, jota Suomesta on tuettu tappamista Ukrainassa, olisi Keski-Suomen hyvinvointialuetta jo pyöritetty kolme vuotta. Saa oikaista, jos summa ei täsmää. Toki on mahdollista, että todellisia summia on myös piilotettu. Myönnän liittäväni asiaan aiheen, josta ei nykypäivänä saisi kirjoittaa tai puhua. Ymmärrän sen vaaran, että saa trollin maineen, kun nimittäjällä ei ole parempaa argumenttia esittää asiasta. Suomessa voidaan haukkua Yhdysvaltojen presidenttiä, vaikka kuinka paljon tahansa ajatuksesta ”Yhdysvallat ensin”, mutta eikö jokaisen valtion päämiehen pidä ensisijaisesti ajatella omia kansalaisiaan. Ymmärrän, että tällainen ”omat ensin” ajattelu ei liity vasemmistolaiseen ideologiaan ja politiikkaan oman kansakunnan kohdalla, vaan asettuu globaaliseen ulottuvuuteen, jossa halutaan tehdä kaikki mahdollinen, jotta ehyt ja terve ihmiselämä saataisiin hajotettua. Vasemmistopoliitikoille esittäisin kysymyksen, että jos ette halua kansalaisten saavan apua yksityiseltä puolelta, niin miksi tuette tehottoman ja kalliin järjestelmän ylläpitämistä, helppojen kokouspalkkioiden takiako?

Tulevaisuudesta hyvinvointialueilla

Tässä yhteydessä en kommentoi vaalien aikana annettuja lupauksia. Pitäisikö hoitajille maksaa lisää palkkaa? Pitäisikö kaikissa paikoissa säilyttää eri palvelut? Tällä hetkellä on paljon kysymyksiä, mutta vähän todellisia vastauksia. Valtio asettaa toiminnalle rajat eli tietyllä rahamäärällä on pärjättävä. Nykyisellään Suomesta halutaan lähettää rahaa muualle ja samaan aikaan tullaan karsimaan oman maamme kansalaisten palveluista. Eräät puolueet haluaisivat mennä lisää kansalaisten taskuille. Tältä näyttää, ennustaja en ole.

Palkan suuruus ei varmaan auta työssä jaksamiseen, jos työn johtaminen ei ole esim. kannustavaa, työilmapiiri on huono ja työaikalait estävät järkevien työaikojen järjestämisen. Viestit edellä mainituista eivät myöskään lisää halukkuutta alalle opiskeluun. Listaa voisi jatkaa. Kaikki asiat eivät ole tulevien valtuutettujen päätettävissä. Toki isoimmat puolueet jo hierovat mielellään käsiä saadakseen yhä lisää taloudellista varakkuutta.

Mielenterveyspalveluiden ja monien muiden palveluiden osalta esitetään usealta taholta lisää resursseja. Miksi ylipäätänsä ei uskalleta yhteiskunnassamme keskustella syistä, jotka johtavat eri palveluiden lisääntyvään tarpeeseen? Kenties, liian arka aihe.

Mitä digitalisaatioon tulee, niin tulevaisuudessa pitäisi niin työn kuin potilasturvallisuuden osalta saada aikaiseksi koko maan kattava järjestelmä.

Työperäistä maahanmuuttoa on esitetty yhdeksi keinoksi saada eri aloille lisää osaavaa työvoimaa. Asiakas haluaa tulla ymmärretyksi omalla äidinkielellään. Jokaisella kansalaisella on myös oma vastuu turvallisuudesta. Kaikkea turvallisuutta ei voi ulkoistaa. Onko kohdallasi kotisi turva-asiat kunnossa palohälyttimistä lähtien? Toimitko liikenteessä ottaen kanssakulkijat huomioon? Tätäkin listaa voisi jatkaa.

Hyvinvointialueiden tulevaisuudesta – totta vai tarua?

Aluevaalit lähestyvät. Kenelle tuleva hyvinvointialue tuo turvaa hoidon saatavuudessa? Kenelle vastaavasti uudistus takaa lisähuolia? Useat lait vaikuttavat uudistukseen. Yksi lainsäädännön ovelimmista kohdista löytyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Pelkästään yksi kohta (4 §) paljastaa uudistuksen tavoitteen käytännössä: palveluverkon supistaminen.

Lainkohdassa on mainittu mm. yhdenvertaisuus palveluiden toteuttamisessa. Lainkohtaa voidaan varmaan tulkita siten, että palvelut tulisi olla lähellä asiakkaita. Myöhemmin on maininnat kustannusvaikuttavuudesta ja toiminnan tehokkuudesta. Kuntaliitosten osalta on huomattu, mitä uudistuksissa käsitteet kustannusvaikutukset ja tehokkuus ovat merkinneet: palveluverkon supistamista. Mikäli esim. noin vuosikymmen sitten Laukaa ja Konnevesi olisivat päätyneet kuntaliitokseen, olisi se merkinnyt Konneveden terveysaseman lakkauttamista.

Keskeisin syy uudistukseen on talous, ei eri toimintojen integraatio. Tätä eivät voi kiistää ainakaan kokoomuslaiset, sosialidemokraatit eikä keskustalaiset, jotka ovat jo pidempään harjoittaneet keskittämispolitiikkaa. Nyt tähän tarjoutuu oiva mahdollisuus toteuttaa demokratiaa, jolloin jyväskyläläiset voivat vaikuttaa hyvinvointialueen reuna-alueiden palveluiden järjestämiseen. Demokratia on aina jonkun ylivaltaa. Puheena olevassa asiassa se merkitsee jyväskyläläisten ylivaltaa.

Uudistuksella on teoreettisesti hyvät tavoitteet, muun muassa palveluiden saatavuuden paraneminen. Teoria ja käytäntö eivät valitettavasti aina kohtaa. Käsitykseni on, että osaavan työvoiman saamisessa on jo nyt vaikeuksia, talous sakkaa, syntyvyys on heikkoa ja lisäksi yhä vähenevillä varoilla yritetään saada aikaiseksi uutta tietojärjestelmää, jonka hinnoitteluun en nyt ota kantaa, enkä myöskään tuleviin verokäytänteisiin tässä yhteydessä.

Toivon, että aluevaaleihin tulisi ehdokkaita, joilla on käytännön tason tietoa palveluiden toimivuudesta asiakkaan näkökulmasta, eikä ainoastaan intoa olla nostamassa kokouspalkkioita, ja että vaalipuheet olisivat muutakin kuin poliittista jargonia.

Tulevaisuudessa tulemme näkemään, että onko arvioni hyvinvointialueen palveluverkostosta totta vai tarua.