Riittääkö raha terveydenhuoltoon, kokouspalkkioihin ja tappamiseen?

Tänään 18.7.2025 Keskisuomalaisessa oli mielestäni erinomainen kirjoitus hyvinvointialueiden rahoitusmallista. Tässä on tullut nähtyä suomalaista terveydenhoitojärjestelmää, milloin kauempaa ja milloin todella läheltä yli kuuden vuosikymmenen ajalta. Kuluneen kevään ja kesän aikana on joutunut pohtimaan, että ansaitseeko suomalaiset tällaisen järjestelmän, joka on monelta osin kallis ja tehoton. Olisiko suomalaisessa koulutusjärjestelmässä myös muutoksen paikka, jos noin vähintään viisi vuotta on kulutettu housun persauksia yliopistojen penkeillä ja saatu nykyisen kaltainen järjestelmä aikaiseksi?

Nykyisestä hyvinvointialuemallista voidaan varmaan eniten ”kiittää” suomalaisia poliitikkoja. Heidän kauttaan on saatu sitä, mitä on tilattu. Siltä osin ei kai voi valittaa. Se, missä on onnistuttu uudistuksessa, niin ainakin johtajien palkkatasot on saatu huippuunsa. Tämäkö oli uudistuksen tavoite? Mitä jos uudistuksen tavoite olisi ollut tehokkaamman ja laadukkaamman hoitojärjestelmän kehittäminen? Puheissa kenties näin oli, mutta tarkoituksena oli varmaan saada kuitenkin aikaan hallintomalli, joka takaa puolueille yhä suuremmat tulot mm. kokouspalkkioiden kautta. Tämä luonnollisesti sopii parhaiten sosialidemokraateille ja keskustalaisille. Kokoomukselaisille sopii varmaan se, että saadaan aikaiseksi tehoton järjestelmä, jossa ainoastaan niillä, joilla on varaa maksaa itse tai on ollut varaa hyviin vakuutuksiin, saavat hoitoa yksityiseltä puolelta. Näin perinteiset suuret puolueet toimivat omaa etua ajaen, kuka perustellen mitenkin toimintansa tavoitteet.

Onko oikein, että työttömälle nuorelle ehdotetaan ensimmäisenä yksityiseltä puolelta pyytämään apua? Suomessa on erikoinen tilanne: maksat veroja, jotta palvelut toimisivat, mutta kuitenkin apua saadaksesi oikea-aikaisesti potilaan kokonaistilannetta ajatellen pitäisi apua hakea yksityiseltä puolelta. Nuori, joka ei tupakoi, ei käytä huumeita ja pyrkii elämään terveellisesti, on täysin pulassa, kun apua tarvitsisi. Tiedustelin Keski-Suomen hyvinvointialueelta tilannetta. Kysyin, että pääseekö nuori sitten hoitoon, jos joudutaan turvautumaan ambulanssiin. Kuulemma ambulanssiin pääseminen olisi jo saavutus. Muuten en keskusteluamme enempää ainakaan tällä erää kommentoi.

Mitä rahoitukseen tulee, niin sillä rahamäärällä, jota Suomesta on tuettu tappamista Ukrainassa, olisi Keski-Suomen hyvinvointialuetta jo pyöritetty kolme vuotta. Saa oikaista, jos summa ei täsmää. Toki on mahdollista, että todellisia summia on myös piilotettu. Myönnän liittäväni asiaan aiheen, josta ei nykypäivänä saisi kirjoittaa tai puhua. Ymmärrän sen vaaran, että saa trollin maineen, kun nimittäjällä ei ole parempaa argumenttia esittää asiasta. Suomessa voidaan haukkua Yhdysvaltojen presidenttiä, vaikka kuinka paljon tahansa ajatuksesta ”Yhdysvallat ensin”, mutta eikö jokaisen valtion päämiehen pidä ensisijaisesti ajatella omia kansalaisiaan. Ymmärrän, että tällainen ”omat ensin” ajattelu ei liity vasemmistolaiseen ideologiaan ja politiikkaan oman kansakunnan kohdalla, vaan asettuu globaaliseen ulottuvuuteen, jossa halutaan tehdä kaikki mahdollinen, jotta ehyt ja terve ihmiselämä saataisiin hajotettua. Vasemmistopoliitikoille esittäisin kysymyksen, että jos ette halua kansalaisten saavan apua yksityiseltä puolelta, niin miksi tuette tehottoman ja kalliin järjestelmän ylläpitämistä, helppojen kokouspalkkioiden takiako?

Kuntavaalit 2021

Kuntavaalit vihdoin tulivat ja menivät. Äänestäjät voivat arvioida tekemäänsä ratkaisua parhaiten muutaman vuoden kuluttua. Äänestysinnokkuus oli surkea, valitettavasti. Mistä kaikesta tämä ”innokkuus” kertoo? Ilmiötä olisi syytä tutkia perusteellisesti. Vapaassa valtiossa on toki oikeus olla myös äänestämättä. Onko asiat Suomessa niin hyvin, että ei edes pienimuotoisin vaikuttaminen kiinnosta?

Kiitän vielä saamastani luottamuksesta niin nuoriso- kuin kunnallisvaaleissa. Oma valtuustohistoriani on sikäli erikoinen, että olen ollut mukana jo jonkun aikaa joka toinen kerta. Kunnallisvaaleissa olen tullut valituksi aina, kun olen ollut ehdokkaana. Vähäiseen poliittiseen historiaani liittyy myös vierailut kahdessa muussa puolueessa. Mikäli kouluneuvostovaalit laskettaisiin mukaan, niin vierailuja saataisiin yksi lisää. Keskisuomalaisessa oli 17.6.2021 kirjoitus otsikolla ”Loikkari äänestetään harvemmin jatkoon”. Minua voisi jo luonnehtia loikkareiden loikkariksi. Loikkaamisiin on ollut painavat syyt.

Vielä tämän vuoden alussa oli ajatukseni pitkälti se, että vähäinenkin poliittinen toiminta saa olla osaltani historiaa. Olin tehnyt päätöksen, että en ainakaan itse hakeutuisi ehdokkaaksi. Eri vaiheiden jälkeen olin palannut Keskustan ehdokkaaksi. Itselläni ja saamieni viestien perusteella on tullut tunto siitä, että on ihmisiä, jotka syystä tai toisesta yhä luottavat. Nämä kunnallisvaalit jouduin käymään sattuneista syistä mahdollisimman pienellä kampanjalla. Mikäli saamani tieto ennen vaaleja olisi pitänyt paikkansa, että paikallislehti ottaa yhteyttä, niin se olisi varmaan auttanut jopa siinä, että ihmisille olisi tullut tietoisuuteen, mitä muutamia vuosia sitten tapahtui jättäessäni Keskustan. Nyt ilmeisesti monella ihmisellä painoi ajatus loikkarista. Oliko näin, on pelkän arvailun varassa. En tässä yhteydessä lähde avaamaan noin kymmenen vuoden takaisia tapahtumia.

Paikallislehden yhteydenottamattomuus ei ole itselleni mikään yllätys. Voin olla väärässäkin, mutta olen kenties jonkinlaisella mustalla listalla. Tämä liittyy mahdollisesti Laukaan ja Konneveden kuntaliitosasiaan, jota en painavista syistä kannattanut, mutta lehden poliittinen kanta oli hyvin voimakas kuntaliitoksen puolesta. Toivoisin lehden toimivan objektiivisen informaation välittäjänä, eikä poliittiseen ohjaukseen pyrkivänä. Tällainen toiminta olisi mielestäni kaikille lehdille sopivaa, jotka mainostavat itseänsä poliittisesti sitoutumattomina.

Media on nyt tullut huomioitua ja olin siihen luvannut palata aiemmassa kirjoituksessani. Asia liittyy sopivasti samankaltaiseen ilmiöön kuin eu-parlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 17.6.2021. Hakkaraisen kirjoituksessa elvytyspaketissa todetaan seuraavasti: ”Sanna Marin antoi neuvotteluissa kaikessa periksi ja tulevat sukupolvetkin vielä maksavat tätä karmeutta.” Hakkarainen ei tuo esiin ainuttakaan konkreettista perustelua väitteelleen. Mitkä olivat ne asiat ja yksityiskohdat, joissa pääministeri Marin antoi periksi? Olisi mielenkiintoista tietää. Hakkarainen ottaa asian esiin varsin samalla tavalla kuin medialla on välillä tapa uutisoida eli heitetään ilmoille väite ilman ainuttakaan evidenssiä.

Jätän tämän kirjoituksen tähän ja siirryn seuraamaan EM-futista.

Pieni pohdinta demokratiasta ja mediasta

Tämä pieni kirjoitus on jo julkaistu aiemmin, mutta tein pienen muutoksen sivustoihin.

Demokratia määritellään kansanvallaksi ja sen syntymäpaikaksi antiikin Kreikka. Tuolloin taisi demokratia olla varsin kaukana nykyisestä käsityksestä. Niin, mikä se nykyinen käsitys on? En ole huomannut, että mediassa demokratiaa olisi millään lailla määritelty, ainakaan vähään aikaan. Sitä vastoin on tuotu esiin, että demokratia on ollut vaarassa siellä ja täällä, etenkin siellä. Entä täällä?

Mikäli demokratian ajatellaan olevan kansanvaltaa, niin kansanvalta taitaa rajoittua lähinnä äänestysoikeuteen. Viimeksi toimitetussa kansanedustajavaalissa sitäkään ei kaikille suotu, kun jossain paikassa äänestyspaikan vahtimestari laittoi äänestyspaikan oven kiinni ja osa äänestyspaikalle tulleista ei voinut äänestää. Asialle lähinnä hymähdettiin. Olisi pitänyt olla tilanteesta enemmänkin huolissaan. Hymähdys riitti, kun kyse oli kotimaasta. Entä jos tilanne olisi tapahtunut jossain muualla?

Kaikissa vaaleissa on mahdollista vaalivilppiin. Kuinka laajaa ja merkityksellistä se on? Mediassa on tuotu esiin, että Ukrainan vaaleissa olisi ollut vilppiä, mutta vastaavasti Yhdysvalloissa ei tai ei ainakaan ollut niin paljon, että sillä olisi ollut merkitystä lopputulokseen. Itseäni häiritsee sellainen uutisointi, jossa tuodaan joku asia esiin, mutta ei esitetä yhden yhtäkään perustetta väitteelle.

Vaalivilppiin liittyvät asiat ovat arkaluontoisia, joten mieluummin niistä vaietaan ja asioista esitetään pelkästään yleistyksiä vailla evidenssiä.

Palataan demokratiaan vielä yhden asian tiimoilta. Mikäli demokratia on kansanvaltaa, niin onko kaikilla mahdollisuus päästä itse vaikuttamaan ja tuomaan näkemyksensä esiin tasavertaisesti. Teoriassa kyllä, mutta käytännössä ei. Palaan asiaan.