Syksyn 2022 kuulumisia

Kesäloma 2022 meni mukavasti. Ensimmäisen kerran tuli kokeiltua sitä, että heti matkalle kesäloman alettua. Olin kuullut kertomuksia siitä, että vaikka olisi väsynyt kevään työrupeamasta, niin kannattaisi heti ja ainakin hetkeksi irtaantua arkisista ympyröistä. Nyt tarjoutui mahdollisuus kokeilla asian paikkansapitävyyttä. Kannatti kokeilla huolimatta siitä, että monenlaisia asiapapereita koronatodistuksineen piti olla matkassa mukana Yhdysvaltoihin.

Matkaa ennen oli varoiteltu ruuhkista Amsterdamin lentokentällä. Niin, tulihan sekin ruuhka koettua. Tuleehan sitä passintarkastuksessa ruuhkaa, jos tarkastajia on ainoastaan kaksi virkailijaa. Eikö Hollannissa ole työntekijöitä vai missä he olivat?

Elokuussa paluu arkeen niin työssä kuin luottamustehtävissä. Luottamustehtäviä on tällä hetkellä varsin minimaalisesti, mutta onhan se taannut ainakin sen, että asioihin on voinut paneutua. Joitakin valtuustoaloitteita on tullut myös tehtyä. Saa nähdä, miten aloitteet etenevät. Samalla tulee mieleen aloite, muistaakseni noin kahdenkymmenen vuoden takaa. Aloite liittyi kevyen liikenteen väylään, jota nykytiedon mukaan sitten ryhdytään rakentamaan ensi vuonna. Demokratiassa välillä asioiden saaminen ns. maaliin kestää pitkään, jopa niin pitkään, että osa luottamushenkilöistä voi kyllästyä toimintaan jo yhden kauden jälkeen.

Tuli myös menneet mieleen, kun aikoinaan ehdotin uuden koulun rakentamista sillä seurauksella, että tuli ns. kenkää kunnanhallituksen jäsenyydestä. Taisin tuolloin kuulua väärään ryhmään tai olin väärä ehdottaja, mutta asialle tuli sentään oikeat alullepanijat ja lapset saivat uuden koulun. Hyvä niin.

Viime keväänä perehdyin yhteen hallihankkeeseen, joka on ollut prosessina varsin kummallinen, näin kauniisti ilmaistuna. Paikallislehti Laukaa-Konnevesi julkaisi kirjoitukseni aiheesta 27.10.2022 ja asiasta esitin myös kommentin valtuuston kokouksessa 7.11.2022. Kokous on kenties vielä katsottavissa seuraavassa osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=smXn_Fi3UOA&t=67s

Keskisuomalainen julkaisi liikenneturvallisuuteen liittyvän kirjoitukseni 26.10.2022 hivenen lyhennettynä. Näihin edellä mainittuihin teemoihin ja mainitsemiini aloitteisiin palaan vielä lähemmin mitä todennäköisemmin. Myös vanhempi aloite liittyen lasten seksuaaliseen häirintään kaipaa jonkun lisäkommentin. Aihe näyttää olevan ajankohtainen jatkuvasti, ikävä kyllä.

Mitä lapsiin tulee, niin on voinut iloita edes vähäisessä määrin siitä, että on voitu kunnassamme auttaa ukrainalaisia lapsia. Sodan mielettömyydelle ei tahdo löytyä oikeata ilmaisua, mutta olisipa niillä, jotka todellisesti voivat vaikuttaa, edes hitusen hyvää tahtoa saada rauhanneuvottelut käyntiin sodassa, jonka ei olisi koskaan pitänyt alkaa.

Kuntavaalit 2021

Kuntavaalit vihdoin tulivat ja menivät. Äänestäjät voivat arvioida tekemäänsä ratkaisua parhaiten muutaman vuoden kuluttua. Äänestysinnokkuus oli surkea, valitettavasti. Mistä kaikesta tämä ”innokkuus” kertoo? Ilmiötä olisi syytä tutkia perusteellisesti. Vapaassa valtiossa on toki oikeus olla myös äänestämättä. Onko asiat Suomessa niin hyvin, että ei edes pienimuotoisin vaikuttaminen kiinnosta?

Kiitän vielä saamastani luottamuksesta niin nuoriso- kuin kunnallisvaaleissa. Oma valtuustohistoriani on sikäli erikoinen, että olen ollut mukana jo jonkun aikaa joka toinen kerta. Kunnallisvaaleissa olen tullut valituksi aina, kun olen ollut ehdokkaana. Vähäiseen poliittiseen historiaani liittyy myös vierailut kahdessa muussa puolueessa. Mikäli kouluneuvostovaalit laskettaisiin mukaan, niin vierailuja saataisiin yksi lisää. Keskisuomalaisessa oli 17.6.2021 kirjoitus otsikolla ”Loikkari äänestetään harvemmin jatkoon”. Minua voisi jo luonnehtia loikkareiden loikkariksi. Loikkaamisiin on ollut painavat syyt.

Vielä tämän vuoden alussa oli ajatukseni pitkälti se, että vähäinenkin poliittinen toiminta saa olla osaltani historiaa. Olin tehnyt päätöksen, että en ainakaan itse hakeutuisi ehdokkaaksi. Eri vaiheiden jälkeen olin palannut Keskustan ehdokkaaksi. Itselläni ja saamieni viestien perusteella on tullut tunto siitä, että on ihmisiä, jotka syystä tai toisesta yhä luottavat. Nämä kunnallisvaalit jouduin käymään sattuneista syistä mahdollisimman pienellä kampanjalla. Mikäli saamani tieto ennen vaaleja olisi pitänyt paikkansa, että paikallislehti ottaa yhteyttä, niin se olisi varmaan auttanut jopa siinä, että ihmisille olisi tullut tietoisuuteen, mitä muutamia vuosia sitten tapahtui jättäessäni Keskustan. Nyt ilmeisesti monella ihmisellä painoi ajatus loikkarista. Oliko näin, on pelkän arvailun varassa. En tässä yhteydessä lähde avaamaan noin kymmenen vuoden takaisia tapahtumia.

Paikallislehden yhteydenottamattomuus ei ole itselleni mikään yllätys. Voin olla väärässäkin, mutta olen kenties jonkinlaisella mustalla listalla. Tämä liittyy mahdollisesti Laukaan ja Konneveden kuntaliitosasiaan, jota en painavista syistä kannattanut, mutta lehden poliittinen kanta oli hyvin voimakas kuntaliitoksen puolesta. Toivoisin lehden toimivan objektiivisen informaation välittäjänä, eikä poliittiseen ohjaukseen pyrkivänä. Tällainen toiminta olisi mielestäni kaikille lehdille sopivaa, jotka mainostavat itseänsä poliittisesti sitoutumattomina.

Media on nyt tullut huomioitua ja olin siihen luvannut palata aiemmassa kirjoituksessani. Asia liittyy sopivasti samankaltaiseen ilmiöön kuin eu-parlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 17.6.2021. Hakkaraisen kirjoituksessa elvytyspaketissa todetaan seuraavasti: ”Sanna Marin antoi neuvotteluissa kaikessa periksi ja tulevat sukupolvetkin vielä maksavat tätä karmeutta.” Hakkarainen ei tuo esiin ainuttakaan konkreettista perustelua väitteelleen. Mitkä olivat ne asiat ja yksityiskohdat, joissa pääministeri Marin antoi periksi? Olisi mielenkiintoista tietää. Hakkarainen ottaa asian esiin varsin samalla tavalla kuin medialla on välillä tapa uutisoida eli heitetään ilmoille väite ilman ainuttakaan evidenssiä.

Jätän tämän kirjoituksen tähän ja siirryn seuraamaan EM-futista.